| Etusivu | Historia > Rakennukset | Menut | Kokoukset | Näytelmäpelit | | Keskiaikapidot | Hääyö | Retkiä ryhmille | Ajo-ohje | Palaute |

   
Kartanon sali, etupiha ja kuninkaanhuone.

uhjalan päärakennus on vuodelta 1764 ja kellarikerros 1300-luvulta. Nykyinen rakennus on ensimmäinen kivirakennus paikalla. Aikaisempi puurakennus purettiin ja sitä edellinen paloi. Kellarikerroksessa on Wäentuvan tapaan tilausravintolana toimivat keskiaikakellarit, joissa järjestetään keskiaikaisia syöminkejä ja näytelmäpelejä puvustuksineen. Paitsi että rakennus on osittain museo, siinä myös asutaan, joten se on avoinna tilauksesta hintaan 8 € / hlö (minimi 10 henkeä). Opastetun museokierroksen kesto on ryhmäkoosta riippuen tunnista puoleentoista.

   
Wäentuvan joulupöytä, sisäänkäynnit ja puoti.

äentupa on yhä tänään samassa käytössä, kuin vielä sotavuosina, eli väen ruokapaikkana. Vielä 1900-luvun alkupuolella ruokailijoita oli päivittäin satakunta henkeä kahdessa vuorossa. Wäentupaan mahtuu siis mukavasti noin 50 henkeä kerralla. Rakennus on tehty vuoden 1800 tietämillä ja siinä on tuvan lisäksi neljä hellahuonetta ja kaksi kahden huoneen asuntoa. Toinen hellahuone on nk. 'Idan kammari', jossa emäntäpiika Ida Johansson viel�50-luvulla asui. Rakennuksen toisessa päässä on pieni museopuoti, josta voi ostaa tuliaisiksi makeisia ja muuta mukavaa. Kesäkautena puodin yhteydessä toimii kesäkahvila ti-su 11-18. Muutoin Wäentupa on auki tilauksesta ryhmille.

   
Museohuussi, aittarakennus ja tiinumuseo.

ihapiirissä sijaitsee myös vuodelta 1703 peräisin oleva aittarakennus, jossa on kuuluisa museohuussi, jota ovat matkoillaan käyttäneet itse Kustaa III ja Aleksanteri I Nuhjalassa yöpyessään. Huussin vieressä on pieni varastohuone, jossa on esillä monenlaista taloustavaraa.

Ilmakuva Nuhjalasta. Yläoikealla Vehmassalmen suu.

Vanhasta pihakaavasta näkee, että ympäristö
on rakennusten osalta melko sama nykyäänkin.