| Etusivu > Historia | Rakennukset | Menut | Kokoukset | Näytelmäpelit | | Keskiaikapidot | Hääyö | Retkiä ryhmille | Ajo-ohje | Palaute |

uhjalan rokokootyylinen aateliskartano sijaitsee Vehmaalla, Vehmassalmen rannalla. Nuhjala on mainittu aikakirjoissa jo 1300-luvulla. Silloin tilan omisti Turun tuomiokirkon kaniikki Detmar Westfal ja hänen kuolemansa jälkeen tila siirtyi testamentilla Turun tuomiokirkolle. Naantalinpuoleinen osa tilasta lahjoitettiin vasta perustetulle Birgittalaisluostarille 1481. Tilan sanottiin olleen ennen lahjoitusta niin ison, että Nuhjalasta saattoi kävellä Naantaliin omia maita pitkin.

Nuhjalan verotiedot vuodelta 1540 Kustaa Vaasan toimeenpaneman verouudistuksen yhteydessä laaditusta verokirjasta
(Valtionarkiston N:o 485). Uuden veronpanon toimittajaksi mainitaan Nauvon pitäjän maanomistajain joukossa
esiintyvä vapaamies Lassi Broke, minkä johdosta maakirjaakin on kutsuttu 'Lassi Broken maakirjaksi'.

uosisatojen varrella kartanon omistajasukuja ovat olleet mm.: Garp, Munck af Fulkila, Rehbinder, Üxkull, Lybecker, Ehrenmalm, von Willebrandt, Eneskjöld, Indrenius, Aminoff ja von Bonsdorff. Tilan nykyinen omistaja, DKK Merja Ylismäki-Nerjanto, on perinyt tilan vanhemmiltaan, teollisuusneuvos Mauritz Ylismäeltä ja Aino Ylismäeltä. Mauritz Ylismäen esivanhempien joukossa ovat mm. Nuhjalan 1500-luvulla omistaneet Garpit.

Merja, Mauritz ja Aino Ylismäki
Nuhjalan portailla 1970-luvulla.

uhjalan päärakennuksen holvikellarit ovat peräisin 1300-luvulta. Nykyinen päärakennus on rakennettu näiden kellareiden päälle vuonna 1764 hovijunkkari, vapaaherra Claes Lybeckerin toimesta oletettavasti Turun kaupunginarkkitehti Schröderin piirustusten mukaan. Se on ensimmäisiä Suomen maaseudulle rakennettuja mansardikattoisia rokokoorakennuksia ja kuuluu myös lajissaan parhaiten säilyneisiin.

 
Näkymä puutarhan puolelta kesällä 1932 ja taitavana hevosmiehenä tunnettu Toivo Örn.

ilan päärakennus on yksityiskäytössä, mutta ryhmät voivat tilauksesta päästä opastetulle kierrokselle päärakennuksen saleihin, Kustaa III:n ja Aleksanteri I:n makuuhuoneeseen, keskiaikaisiin holvikellareihin, sekä vintin historiallisiin vierashuoneisiin ja näyttelyihin. Nuhjala on tänä päivänä toimiva maatila, jossa liitännäiselinkeinona harjoitetaan matkailutoimintaa.